[ metrolla metsäretkelle ]

klo 23:12 | 7.3.2017

Rakastan kaupunkielämä. Vilinää, vilskettä ja elämää ympärillä.  Arvostan myös julkisen liikenteen tuomaa helppoutta. Työmatkat sujuu ratikalla ja lapsi pääsee harrastuksiin ratikalla tai  metrolla muutamassa minuutissa lähes kotiovelta.
Meidän läheltä löytyy useita puistoja, mutta välillä tekee mieli mennä kongreettisesti metsään. Onneksi sinnekin pääsee esim.metrolla ihan muutamassa minuutissa.(toki lähempääkin löytyy pusikoita, jos ihan hirveä puunhalailuvimma iskee päälle).


Tutustuimme viime vuonna Noahin päiväkotikaverin äidin kanssa ja olemme sen jälkeen nähneet säännöllisesti, milloin puistoissa tai kahviloissa. Välillä vierailemme toisillamme ja välillä taas suuntaamme retkelle. Aikuisiällä uusien ystävyyssuhteiden solmiminen ei luonnistu ehkä niin helposti kuin nuorempana, mutta kun niitä oikeanlaisia ihmisiä tupsahtaa eteen, kannattaa niistä pitää kiinni. Me ollaankin Noahin ja tietty Leoninkin kanssa tosi iloisia, että meidän ystävyyssuhde Annan ja Viljon kanssa on säilynyt, huolimatta siitä, että pojat on nykyään eri päiväkodeissa.
Katselimme Annan kanssa aiemmin viikolla, että sunnuntaille luvattiin hyvää ilmaa ja pakkasimme heti aamupuuron jälkeen retkikamat reppuun ja suuntasimme metrolla Vuosaareen. Kävelimme Aurinkolahteen ja sieltä rantaa pitkin kahvila Kampelan ohi Nuottaniementien päästä alkavalle metsäpolulle. Uutelan tulentekopaikalle ja merenrantaan ei ollut kovinkaan pitkä matka, mutta toisaalta tuo matka oli ihan sopiva noille meidän 2v herroille ja siinä pääsi jo hyvin irtautumaan  kaupunkielämästä. Ulkoilumaasto oli helppokulkuista ja rattailla tai pyörätuolillakin pääsee perille saakka suht vaivatta.
Tulentekopaikalla ei ollut kuin muutama klapi ja pussillinen varmaankin koululuokan taakseenjättämää puusälää. (kiitos teille!) joilla saimme tulen aikaan, kaakaot lämmitettyä ja makkarat paistettua. Näytti siis siltä, ettei Uutelassa normaalisti ole puita tarjolla. Joten mikäli mielit grillailla, kannattaa tuoda omat polttopuut mukana.

Kotiuduimme neljän ja puolen tunnin ulkoiluretkeltä suht väsähtäneinä, mutta Leon oli tosin heti sitä mieltä, että pakkaamme otsalamput mukaan ja lähdemme heti samaan paikkaan muutamaksi yöksi. Tälläkertaa saatetaan jättää yöretket vielä kyllä väliin. Kesälle meillä on kuitenkin suunnitteilla vähän Suomimatkailua ja kuka tietää, vaikka nukuttais sillon teltassakin.
Mutta jos jostain olen vakuuttunut niin tuosta itäisen Helsingin kauneudesta. Noita retkeilykohteita tarvitsee ehdottomasti koluta lisää.

Ps. Kuvaajalle kävi vanhanaikaiset ja kameran akku jäi iloisesti latailemaan meidän muiden lähtiessä maailmalle. Siispä kuvat on taattua iPhone-laatua. 

Comments

Popular Posts