[ totuus siloiteltujen kuvien takana ]

klo 12:08 | 13.3.2017






Ihana sunnuntai. Aamupala pitkän kaavan mukaan ja sen päälle täydellinen retki talvipuutarhaan. Lapset on ihania, päivä on ihana. Kaikki on täydellistä, vai onko?Julkaisin aamulla kuvan aamiaisestani instagramissa. Terveellinen smoothie, vastapuristettu appelsiinimehu, avocadoleipä ja kuppi kahvia. Voin kertoa, että siihen se täydellinen päivä oikeastaan jäikin.
Olimme sopineet jo aiemmin, että menemme äitini kanssa  Talvipuutarhaan. Jos totta puhutaan, olisi tehnyt mieli perua koko keikka, sillä Leon ja Noah päättivät pistää koko aamupäivän ranttaliksi. Vaatteet eivät menneet päälle,tyypit keskittyi joko tappelemiseen tai äitinsä kiusaamiseen ja nitkautin vielä oman alaselän Noahia nostaessa. Mutta koska aika harvoin annan kuitenkaan periksi, lähdimme silti matkaan.
Eikä se huono moodi poistunut koko retken aikana. Vaikka kuinka yritin aluksi kääntää tunnelman paremmaksi, ei se aina ole niin yksinkertaista. Sylittely, huumori, positiivisten asioiden korostaminen, lahjonta ja loppupeleissä hermoromaduksen partaalla huutaminen ei ihan joka kerta auta, vaikka joskus yksikin edellämainituista saattaa laukaista tilanteen parempaan suuntaan.  Tietystikään  meidän retki ei ollut  täysin epäonnistunut, mutta lapset kyllä päättivät sulkea korvansa kaikilta huomautuksilta.
Hieman  kateellisena katselin muiden lasten moitteetonta käytöstä, vaikka tiedän tasan tarkkaan, että kaikilla on hyvät ja huonot hetkensä. Eikä ne omatkaan lapset  nyt tietysti mitään petoja ole. Totuushan on kuitenkin se, että oman mielialan ollessa matalalla, pienimmätkin vanhemmuuden epäonnistumiset tuntuvat satakertaa pahemmilta kuin hyvänä päivänä. Ja tiedättekö, tänään oli yksi niistä päivistä, jolloin tuntui, että olen äitinä täysin epäpätevä.
Onneksi kuitenkin yhtä nopeasti kuin se rauhaton ja negatiivinen ilmapiiri tuli taloon, se oli myös katosi savuna ilmaan. Päivälepoa pojille, eikä aamun villikoista ollut tietoakaan. On huojentavaa huomata, että kyllä ne sittenkin osaa sentään joskus olla myös ihmisiksi ja voimme käydä kaupassa ja kylässä ilman sen kummempaa draamaa.




Miestäni on kuitenkin erityisen tärkeää muistaa, että meillä kaikilla on omat kompastuskivemme ja taistelumme. Sosiaalisessa mediassa jaetut siloitellut kuvat johtavat helposti harhaan ja usein saatan itsekin miettiä, miltä tuntuisi elää jonkun muun elämää. Totuus on kuitenkin se, etten voi tietää mitä kaikkien niiden kuvien takana tapahtuu. Kaikkea ei aina sanota ääneen, mikä on tietysti täysin normaalia. Ymmärrän täysin, että keskittyminen positiivisiin ja kauniisiin asioihin on mukavampaa sekä kirjoittajan että lukijan kannalta. Varsinkin, jos verrattaan jatkuvaan negatiivisuuteen ja valittamiseen. Elämä on tietysti niin paljon muutakin kuin täydellisiä aamupaloja tai täydellisiä perheitä. Täydelliset hetket, niitä mahtuu kuitenkin minunkin elämään ja jopa tähän päivään.






Ps. mikäli suuntaat talvipuutarhaan, kannattaa ottaa eväät mukaan ja istahtaa  pöydän ääreen nauttimaan vehreydestä ja lämmöstä. Puutarha on todellinen brunssi/piknikystävän ihannepaikka.

Comments

Popular Posts